sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Lauantain ilot



Pojilla oli eilen koulupäivä. Ja tytöt olivat mummulla ja papalla. Ja mies nukkui juhlien jälkeistä väsymystä. Olin vain minä. Siivoilin ja laittelin kynttilöitä. Ja niin hassua. Vaikka tekee hyvää olla hetken vain minä, niin silti kaipasin niitä muita siihen. Oli ns tylsää.. On sitä ihmismieli välillä niin outo.

Olin luvannut tytöille että mennään joku kerta katsomaan leffateatteriin 3D lefaa. He eivät olleet koskaan ennen olleet ja ajatus siitä että elokuva tuntuu tulevan ihan lähelle oli heille todella jännä. Päätin että mennään katsomaan Taikojen talo 3D:nä. Esikoinen oli jo leffan nähnyt synttärinään parhaan kaverinsa kanssa. Olisi saanut tulla taas mukaan mutta hän meni mieluummin harkkoihin + oli kaverinsa kanssa.

Lähdin sitten kolmen lapsen kanssa elokuviin. Ostimme irtokarkkeja ja hiensoti leffareissu meni. Pieninkin , 4v, jaksoi kivasti olla koko leffan ajan. Ja kyllä olikin tytöillä jännää kun tuntui että pystyisi käsin elokuvaan koskemaan.

Kotiin palattuamme mulle tuli fiilis että jos yrittäis pienen juoksulenkin. En ole pitkään aikaan ollut kun oon ollut flunssa päällä. Koin että olo olisi jo parempi eikä ole enää yskittänytkään niin.. Menin hissukseen 5km lenkin. Ilta-aurinko paistoi. Luonto on niin kaunis. Miten herkkä mieli sitä nykyään itsellä onkaan. Meinasi nimittäin ihan onnellisuuden kyyneleet lähteä vierimään kun kaunista maisemaa katselin.. Se vaan on jotain niin lumoavaa...

Illalla katselimme vielä koko perhe yhdessä Voice of kids (tytöt kyllä nukahtivat sohvalle, josta heidät sitten kannoin sänkyihin) Siinä telkkaria katsellessa huomasin omasta olostani etten ollutkaan vielä valmis juoksemaan.. Eli taukoa taas siitä.. Mutta olen iloinen että sain kokea sen luonnon kauneuden. Taikuuden..

Aurinkoista, kirpsakkaa syyssunnuntaita kaikille teille.

6 kommenttia:

  1. Tosi kaunis tuo kasviaiheinen tapetti.

    Sinä onnellinen kun saat kaunista maisemaa katsella. Pääsyy siihen miksi minun ei tee mieli lähteä terveellisille kävelyille on se, että on niin rumaa. En kestä ja jaksa rumassa ympäristössä kulkea. Mutta tämäkin on katsojan silmässä, muut tuntuvat kovasti arvostavan pururatoja taajaman ja metsän keskellä, minusta se on ahdistavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään tuosta tapetista, se oli täällä jo kun ostettiin tämä talo <3 Täällä meillä rakennetaan paljon, mutta olen iloinen että asutaan niin että vielä löytyy luontoakin.

      Poista
  2. Minä olen tainnut nähdä pari 3D-leffaa, kyllä ne ovat ihan elämyksiä, vaikka muistan, että ensimmäisellä kerralla meinasi tulla melkein huono olo. Oli jotenkin liian elävää koko homma :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se todella elävää. Näin tuon elokuvan sekä 3d:nä että 2d:nä ja kyllä 3d tuntui jotenkin hurjemmalta :)

      Poista
  3. Kuulostaa <3 viikonlopulta.
    Elokuvissa käyminen on meillä niin harvinaista herkkua, ei tule lähdettyä. Kiitos muistutuksesta, voisikin naapurikylään tehdä retkeä :-)

    Kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe viikonloput ovat parhautta. Nyt niitä arvostaa ihan eri tavalla kun on töissä. Ei mekään yleensä usein käydä elokuvissa. ehkä kerran-pari vuodessa. :)

      Poista