Neuloin esikoiselle kämmekkäät pojan valitsemista keristä. Ihanan pieni ja nopea työ. Tänään poika sitten lähti uusissa kämmekkäissä kouluun.
Syyskuu. Ilmassa sitä kirpeyttä mikä syksyyn kuuluu. Vaikka kesästä onkin aina vaikea luopua, se kirpeys tuntuu hyvälle. Kyllä syksy on sitten kuitenkin aina tervetullut. Ihana vuodenaika. Nautin siitä kun saa kaivaa villavaatteet esiin. Laittaa huivin kaulaan, villasukat jalkaan ja käpertyä viltin alle sohvalle. Höyryävä teekuppi kädessä. Neulominenkin taas maistuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti