sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Aarteeni







Eilen kahviteltiin äitienpäiväkahvit mun vanhempien luona. Tultiin sieltä kotiin ja mulle tuli tunne että jotain on vielä tekemättä..

Vanhempieni kodin (mun kotikoti) vieressä on pieni metsikkö jossa paljon valkovuokkoja. Kotona asuessani kävin joka äitienpäiväaamu siellä keräämässä äidille kimpun valkovuokkoja. Joka vuosi kotoa muuton jälkeenkin olen niitä äidilleni antanut.

Lähdin lasten kanssa takaisin vanhemmilleni, mentiin sinne metsikköön ja kerättiin valkovuokkoja, pojat mummulle ja minä kimpun kotiin. Kyllä oli mummu iloinen kun sai taas valkovuokkoja, nyt lapsenlapsilta.. niin se perinne jatkuu... <3

Mulla on malttamattomat rakkaat (ja kuulun kyllä siihen sakkiin aina itsekkin ;) ) ja sain äitienpäivä lahjat jo viikolla <3 Mieheltä sain lapsikoruuni vihdoin helan Helmistä ja pojilta kerhossa tekemät kortit ja taulun <3 Ihania yllätyksiä ja ihanan ylpeitä pojat teoksistaan ja minä myös.

Ihanin ja rakkain lahjani on nuo lapset, tämä perhe. Olen aina sanonut että en muuta lahjaa tarvitse, kuin sanat: rakastan sinua. Se on se suurin ja tärkein, arvokkain. Se mikä merkitsee, joka lämmittää sydäntä.

Lasten kanssa aina iltaisin sanotaan toisillemme: hyvää yötä. Rakastan sinua. Aarteeni.

4 kommenttia:

  1. ihanasti kirjoitettu <3 ja ihanalta aamulta kuulostaa <3 en mä osaa muuta sanoa !

    VastaaPoista
  2. ihania lahjoja olet saanut. <3 <3
    ihanaa äitienpäivää!!

    VastaaPoista
  3. Teillä on rakkauden täyteinen perhe. Ihana asia. Kauniita nuo valkovuokot , mitä äidillesi veit. Kaunis perinne jatkuu. Hyvää äitienpäivää. murmeli

    VastaaPoista
  4. pumpsi, <3 <3

    tiny, Kiitos <3

    murmeli, Kyllä meillä riidellään, ärähdetään pienestä, tiuskitaan jne. Mutta kun pysähtyy näkemään sen kaiken mitä on saanut ja muistaa sen rakkauden määrän niin kyllä sitä taas havahtuu miten onnellinen saa olla ja rakastaa. <3 positiivisuus auttaa paljon jaksamaan joka asiassa.. kiitos <3

    VastaaPoista